Wikipedia
Katso artikkeli Kirjasin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
[1] Kirjakkeen osat:
1. olake
2. tunnuke
3. valukesyvennys
4. jalka
a. kirjasin
b.
c. keili

Substantiivi muokkaa

kirjasin (33)[1]

  1. metallisessa ladontakappaleessa, kirjakkeessa, oleva kohokuvio, jolla kirjain tai muu merkki painetaan paperille
  2. (arkikieltä) fontti, kirjasintyyppi, kirjasinlaji, kirjasintyyli, kirjaintyyppi, kirjainlaji, kirjaintyyli
  3. (arkikieltä) kirjasinleikkaus, kirjainleikkaus
  4. (tietotekniikka) kirjasintiedosto

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkirjɑsin/
  • tavutus: kir‧ja‧sin

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirjasin kirjasimet
genetiivi kirjasimen kirjasimien
kirjasinten
partitiivi kirjasinta kirjasimia
akkusatiivi kirjasin;
kirjasimen
kirjasimet
sisäpaikallissijat
inessiivi kirjasimessa kirjasimissa
elatiivi kirjasimesta kirjasimista
illatiivi kirjasimeen kirjasimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirjasimella kirjasimilla
ablatiivi kirjasimelta kirjasimilta
allatiivi kirjasimelle kirjasimille
muut sijamuodot
essiivi kirjasimena
(kirjasinna)
kirjasimina
translatiivi kirjasimeksi kirjasimiksi
abessiivi kirjasimetta kirjasimitta
instruktiivi kirjasimin
komitatiivi kirjasimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kirjasime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kirjasin-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

jalallinen kirjasin, kirjake, ladonta

Yhdyssanat muokkaa

kirjasinkehä, kirjasinkiekko, kirjasinkoko, kirjasinlaji, kirjasinmetalli, kirjasintyyli, kirjasintyyppi

Aiheesta muualla muokkaa

Verbi muokkaa

kirjasin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kirjata

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33