koditon
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
- jolla ei ole kotia
- Koditon mies nukkui rappukäytävässä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkodit̪on/
- tavutus: ko‧di‧ton
Etymologia muokkaa
sanan koti vartalosta kodi- ja suffiksista -ton
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: kodittomuus
Substantiivi muokkaa
- kotia vailla oleva henkilö
- kodittomien määrä.
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koditon | kodittomat |
genetiivi | kodittoman | kodittomien (koditonten) |
partitiivi | koditonta | kodittomia |
akkusatiivi | koditon; kodittoman |
kodittomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kodittomassa | kodittomissa |
elatiivi | kodittomasta | kodittomista |
illatiivi | kodittomaan | kodittomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kodittomalla | kodittomilla |
ablatiivi | kodittomalta | kodittomilta |
allatiivi | kodittomalle | kodittomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kodittomana (koditonna) |
kodittomina |
translatiivi | kodittomaksi | kodittomiksi |
abessiivi | kodittomatta | kodittomitta |
instruktiivi | – | kodittomin |
komitatiivi | – | kodittomine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kodittoma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
koditon- |
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 34-C