koho
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- joissakin kalastusvälineissä, kuten ongessa tai kalastusverkossa käytettävä kelluva esine, joka ilmaisee veteen upotetun pyydyksen paikan tai pitää siihen kiinnitettyä pyydystä halutulla syvyydellä
- (tekniikka) uimuri
- (yhdyssanan alkuosana) kohoamiseen tai koholla olemiseen liittyvä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkoho/
- tavutus: ko‧ho
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koho | kohot |
| genetiivi | kohon | kohojen |
| partitiivi | kohoa | kohoja |
| akkusatiivi | koho; kohon |
kohot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kohossa | kohoissa |
| elatiivi | kohosta | kohoista |
| illatiivi | kohoon | kohoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koholla | kohoilla |
| ablatiivi | koholta | kohoilta |
| allatiivi | koholle | kohoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kohona | kohoina |
| translatiivi | kohoksi | kohoiksi |
| abessiivi | kohotta | kohoitta |
| instruktiivi | – | kohoin |
| komitatiivi | – | kohoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koho- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: kohoksi, kohona
- substantiivit: kohokas, kohoke, kohotin
- verbit: kohota, kohoilla, kohottaa, kohoutua
Yhdyssanat muokkaa
koho-onki, kohoasento, kohoisku, kohojuova, kohokammio, kohokartta, kohokiinnike, kohokirjain, kohokohta, kohokoriste, kohokoristelu, kohokoukku, kohokuori, kohokuva, kohokuvio, koholyönti, kohonuora, kohonuotta, kohopaikka, kohopaino, kohopallo, kohopato, kohopinta, kohoreuna, kohoriipunta, kohosuo, kohosyövytys, kohosävel, kohotahti, kohoventtiili, ongenkoho
Aiheesta muualla muokkaa
- koho Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1