korrelaatio
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
korrelaatio (3)
- (tilastotiede) todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä käytetty käsite, joka kuvaa kahden muuttujan välistä vastaavuussuhdetta
- Riippumattomien muuttujien välillä ei ole korrelaatiota.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkorːeˌlɑːt̪io/
- tavutus: kor‧re‧laa‧ti‧o
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | korrelaatio | korrelaatiot |
genetiivi | korrelaation | korrelaatioiden korrelaatioitten |
partitiivi | korrelaatiota | korrelaatioita |
akkusatiivi | korrelaatio; korrelaation |
korrelaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | korrelaatiossa | korrelaatioissa |
elatiivi | korrelaatiosta | korrelaatioista |
illatiivi | korrelaatioon | korrelaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | korrelaatiolla | korrelaatioilla |
ablatiivi | korrelaatiolta | korrelaatioilta |
allatiivi | korrelaatiolle | korrelaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | korrelaationa | korrelaatioina |
translatiivi | korrelaatioksi | korrelaatioiksi |
abessiivi | korrelaatiotta | korrelaatioitta |
instruktiivi | – | korrelaatioin |
komitatiivi | – | korrelaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | korrelaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. käsite, joka kuvaa kahden muuttujan välistä vastaavuussuhdetta
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
korrelaatioanalyysi, korrelaatiokerroin, korrelaatiosuhde, otoskorrelaatio
Aiheesta muualla muokkaa
- korrelaatio Kielitoimiston sanakirjassa
- korrelaatio Tieteen termipankissa