Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

korsu (1)[1]

Katso artikkeli Korsu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Korsu.
  1. (sodankäynti) osittain tai kokonaan maan alle kaivattu sotilaiden tai aseiden suojarakennelma

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkorsu/
  • tavutus: kor‧su

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korsu korsut
genetiivi korsun korsujen
partitiivi korsua korsuja
akkusatiivi korsu;
korsun
korsut
sisäpaikallissijat
inessiivi korsussa korsuissa
elatiivi korsusta korsuista
illatiivi korsuun korsuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korsulla korsuilla
ablatiivi korsulta korsuilta
allatiivi korsulle korsuille
muut sijamuodot
essiivi korsuna korsuina
translatiivi korsuksi korsuiksi
abessiivi korsutta korsuitta
instruktiivi korsuin
komitatiivi korsuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo korsu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • korsu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Korsu. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1