Wikipedia
Katso artikkeli Koru Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Koruja

Substantiivi muokkaa

koru (1)[1]

  1. vartalolla oleva, usein vaatteisiin kiinnitetty, taide-esine, jonka merkitys on esteettinen, sosiaalista tai yhteiskunnallista asemaa ilmaiseva tai uskonnollinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkoru/
  • tavutus: ko‧ru

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koru korut
genetiivi korun korujen
partitiivi korua koruja
akkusatiivi koru;
korun
korut
sisäpaikallissijat
inessiivi korussa koruissa
elatiivi korusta koruista
illatiivi koruun koruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korulla koruilla
ablatiivi korulta koruilta
allatiivi korulle koruille
muut sijamuodot
essiivi koruna koruina
translatiivi koruksi koruiksi
abessiivi korutta koruitta
instruktiivi koruin
komitatiivi koruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hopeakoru, jalokivikoru, kameekoru, kaulakoru, koruesine, koruhelmi, korukannet, korukantinen, korukieli, korukirjain, korukivi, korukuvio, korulause, koruliike, korulipas, koruluri, koruommel, koruompelu, korusana, korusähke, korusähkelomake, korusävel, koruteollisuus, korvakoru, kultakoru, lävistyskoru, metallikoru, platinakoru, pronssikoru, pukukoru, rannekoru, rihkamakoru, riipuskoru, rintakoru, strassikoru, timanttikoru

Aiheesta muualla muokkaa

  • koru Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti muokkaa

Substantiivi muokkaa

koru

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivi sanasta kora

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1