Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

korvata (73) (taivutus[luo])

  1. täyttää jollain jonkin toisen paikka tai tarkoitus
    Tuotteen hintaa voidaan laskea korvaamalla kalliita osia halvemmilla osilla.
    Kasvissyöjät usein korvaavat lihan soijalla.
  2. hyvittää aiheutunut vahinko; palauttaa maksu jstk, kompensoida
    Käräjäoikeus määräsi korvattavaksi 5 000 euron oikeudenkäyntikulut.
  3. suorittaa korvaus, maksaa jstk
    Työni korvattiin hyvin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkorʋɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: kor‧va‧ta

Etymologia muokkaa

sanan korva vartalosta korva- ja suffiksista -ta. Korva-sana merkitsee murteissa mm. ’vierusta, reunaa’. 1800-luvulla korvata-sanalla oli myös merkitys ’asettaa rinnakkain, vertailla’. ’Hyvittämisen’ merkityksessä sana on ensin mainittu vuoden 1777 almanakassa.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • korvata Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.