korvata
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
- täyttää jollain jonkin toisen paikka tai tarkoitus
- Tuotteen hintaa voidaan laskea korvaamalla kalliita osia halvemmilla osilla.
- Kasvissyöjät usein korvaavat lihan soijalla.
- hyvittää aiheutunut vahinko; palauttaa maksu jstk, kompensoida
- Käräjäoikeus määräsi korvattavaksi 5 000 euron oikeudenkäyntikulut.
- suorittaa korvaus, maksaa jstk
- Työni korvattiin hyvin.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkorʋɑt̪ɑˣ/
- tavutus: kor‧va‧ta
Etymologia muokkaa
sanan korva vartalosta korva- ja suffiksista -ta. Korva-sana merkitsee murteissa mm. ’vierusta, reunaa’. 1800-luvulla korvata-sanalla oli myös merkitys ’asettaa rinnakkain, vertailla’. ’Hyvittämisen’ merkityksessä sana on ensin mainittu vuoden 1777 almanakassa.[1]
Käännökset muokkaa
1. täyttää paikka tai tarkoitus
|
2. hyvittää vahinko
|
|
3. maksaa
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: korvaaja, korvaus
- verbit: korvaantua, korvautua
Aiheesta muualla muokkaa
- korvata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.