Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kravatti (5-C)

  1. solmio

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkrɑʋɑt̪ːi/
  • tavutus: kra‧vat‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kravatti kravatit
genetiivi kravatin kravattien
(kravattein)
partitiivi kravattia kravatteja
akkusatiivi kravatti;
kravatin
kravatit
sisäpaikallissijat
inessiivi kravatissa kravateissa
elatiivi kravatista kravateista
illatiivi kravattiin kravatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kravatilla kravateilla
ablatiivi kravatilta kravateilta
allatiivi kravatille kravateille
muut sijamuodot
essiivi kravattina kravatteina
translatiivi kravatiksi kravateiksi
abessiivi kravatitta kravateitta
instruktiivi kravatein
komitatiivi kravatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kravati-
vahva vartalo kravatti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

< ruotsi kravatt < ranskan cravate[1] < serbokroaatin Hr̀vāt ’kroaatti’.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kravattisonni

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.