kuljettaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kuljettaja (10)
- henkilö, joka kuljettaa eli ajaa jotakin kulkuneuvoa tilapäisesti tai ammatikseen
- Nosturin kuljettajalla on korkea virka, johon korkeanpaikankammo ei sovi.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuljet̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: kul‧jet‧ta‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuljettaja | kuljettajat |
genetiivi | kuljettajan | kuljettajien (kuljettajain) |
partitiivi | kuljettajaa | kuljettajia |
akkusatiivi | kuljettaja; kuljettajan |
kuljettajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuljettajassa | kuljettajissa |
elatiivi | kuljettajasta | kuljettajista |
illatiivi | kuljettajaan | kuljettajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuljettajalla | kuljettajilla |
ablatiivi | kuljettajalta | kuljettajilta |
allatiivi | kuljettajalle | kuljettajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuljettajana | kuljettajina |
translatiivi | kuljettajaksi | kuljettajiksi |
abessiivi | kuljettajatta | kuljettajitta |
instruktiivi | – | kuljettajin |
komitatiivi | – | kuljettajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuljettaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka kuljettaa eli ajaa jotakin kulkuneuvoa tilapäisesti tai ammatikseen
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
autonkuljettaja, junankuljettaja, jäteautonkuljettaja, kuljettajankoppi, kuljettajarahastus, kuljettajatutkinto, metrojunankuljettaja, nosturinkuljettaja, raitiovaununkuljettaja, salakuljettaja, taksinkuljettaja
Aiheesta muualla muokkaa
- kuljettaja Kielitoimiston sanakirjassa