kuulostus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kuulostus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuːlost̪us/
- tavutus: kuu‧los‧tus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuulostus | kuulostukset |
genetiivi | kuulostuksen | kuulostusten kuulostuksien |
partitiivi | kuulostusta | kuulostuksia |
akkusatiivi | kuulostus; kuulostuksen |
kuulostukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuulostuksessa | kuulostuksissa |
elatiivi | kuulostuksesta | kuulostuksista |
illatiivi | kuulostukseen | kuulostuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuulostuksella | kuulostuksilla |
ablatiivi | kuulostukselta | kuulostuksilta |
allatiivi | kuulostukselle | kuulostuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuulostuksena | kuulostuksina |
translatiivi | kuulostukseksi | kuulostuksiksi |
abessiivi | kuulostuksetta | kuulostuksitta |
instruktiivi | – | kuulostuksin |
komitatiivi | – | kuulostuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuulostukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuulostus- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä kuulostaa (kuulost- + -us)
Käännökset muokkaa
1. kuulostaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kuulostus Kielitoimiston sanakirjassa