Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuutonen (38)

  1. (arkikieltä) kuuden numero, numero 6; numerolla kuusi merkitty tai järjestetty
    Tämän linjan numero on kuutonen.
  2. (musiikki, arkikieltä) suuri seksti, erityisesti soinnuissa, harmonioissa tai melodioissa
    Kuutonen toimii ykkösasteen mollisoinnussa yllättävän hyvinkin, vaikka nelosasteen sointu on sekin mollisointu tässä kappaleessa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkuːt̪onen/
  • tavutus: kuu‧to‧nen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuutonen kuutoset
genetiivi kuutosen kuutosten
kuutosien
partitiivi kuutosta kuutosia
akkusatiivi kuutonen;
kuutosen
kuutoset
sisäpaikallissijat
inessiivi kuutosessa kuutosissa
elatiivi kuutosesta kuutosista
illatiivi kuutoseen kuutosiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuutosella kuutosilla
ablatiivi kuutoselta kuutosilta
allatiivi kuutoselle kuutosille
muut sijamuodot
essiivi kuutosena
(kuutosna)
kuutosina
translatiivi kuutoseksi kuutosiksi
abessiivi kuutosetta kuutositta
instruktiivi kuutosin
komitatiivi kuutosine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuutose-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kuutos-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kuutosluokka, kuutosmaa

Aiheesta muualla muokkaa