Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kyllyys (40)

  1. jonkin ominaisuus kun se on kylläinen tai täysi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkylːyːs/
  • tavutus: kyl‧lyys

Etymologia muokkaa

johdos adverbista kyllä (kyll- + -yys)

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kyllyys kyllyydet
genetiivi kyllyyden kyllyyksien
partitiivi kyllyyttä kyllyyksiä
akkusatiivi kyllyys;
kyllyyden
kyllyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kyllyydessä kyllyyksissä
elatiivi kyllyydestä kyllyyksistä
illatiivi kyllyyteen kyllyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kyllyydellä kyllyyksillä
ablatiivi kyllyydeltä kyllyyksiltä
allatiivi kyllyydelle kyllyyksille
muut sijamuodot
essiivi kyllyytenä kyllyyksinä
translatiivi kyllyydeksi kyllyyksiksi
abessiivi kyllyydettä kyllyyksittä
instruktiivi kyllyyksin
komitatiivi kyllyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kyllyyde-
vahva vartalo kyllyyte-
konsonantti-
vartalo
kyllyyt-

Käännökset muokkaa

Idiomit muokkaa

sydämen() kyllyydestä

  1. ...
    laulaa sydämensä kyllyydestä