Wikipedia
Katso artikkeli Kylvö Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Kylvö

Substantiivi muokkaa

kylvö (1)[1]

  1. kylvämisen eli touonteon toteutus
    Entisaikaan nauriin kylvö oli ensimmäisiä toukotöitä.
    Männyn siemenet kylvöä varten saadaan kerätyistä kävyistä.
    Nykyisin kylvö on maataloudessa täysin koneellistettua.
    Tästä kylvöstä saadaan hyvä sato heinäkuussa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkylʋø/
  • tavutus: kyl‧vö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kylvö kylvöt
genetiivi kylvön kylvöjen
partitiivi kylvöä kylvöjä
akkusatiivi kylvö;
kylvön
kylvöt
sisäpaikallissijat
inessiivi kylvössä kylvöissä
elatiivi kylvöstä kylvöistä
illatiivi kylvöön kylvöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kylvöllä kylvöillä
ablatiivi kylvöltä kylvöiltä
allatiivi kylvölle kylvöille
muut sijamuodot
essiivi kylvönä kylvöinä
translatiivi kylvöksi kylvöiksi
abessiivi kylvöttä kylvöittä
instruktiivi kylvöin
komitatiivi kylvöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kylvö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hajakylvö, hankikylvö, kevätkylvö, kylvöaika, kylvöala, kylvöaura, kylvöjuhla, kylvökannu, kylvökausi, kylvökeppi, kylvökoe, kylvökone, kylvökuokka, kylvölannoitin, kylvömailanen, kylvömetsä, kylvömies, kylvömuokkaus, kylvömäärä, kylvöniitty, kylvönteko, kylvönurmi, kylvöpelto, kylvöperuna, kylvösiemen, kylvösyvyys, kylvötiheys, kylvötyö, kylvövakka, kylvövako, käsinkylvö, luonnonkylvö, myrkynkylvö, perunankylvö, rivikylvö, ruutukylvö, syyskylvö, vakokylvö, vakoruutukylvö, vihankylvö, viljankylvö

Aiheesta muualla muokkaa

  • kylvö Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1