Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

laahus (39)

  1. esine joka on tarkoitettu laahattavaksi
  2. vaatteen helman maata pitkin ulottuva osa
    puku upeine laahuksineen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑːhus/
  • tavutus: laa‧hus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laahus laahukset
genetiivi laahuksen laahusten
laahuksien
partitiivi laahusta laahuksia
akkusatiivi laahus;
laahuksen
laahukset
sisäpaikallissijat
inessiivi laahuksessa laahuksissa
elatiivi laahuksesta laahuksista
illatiivi laahukseen laahuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laahuksella laahuksilla
ablatiivi laahukselta laahuksilta
allatiivi laahukselle laahuksille
muut sijamuodot
essiivi laahuksena laahuksina
translatiivi laahukseksi laahuksiksi
abessiivi laahuksetta laahuksitta
instruktiivi laahuksin
komitatiivi laahuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laahukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laahus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

laahusankkuri, laahusjuonto, laahusloki, laahusnuotta

Aiheesta muualla muokkaa

  • laahus Kielitoimiston sanakirjassa