Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lausunto (1-J)

  1. (usein juridisia vaikutuksia sisältävä) suullinen toteamus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑu̯sunt̪o/, [ˈlɑ̝usʷun̪t̪ʷo̞]
  • tavutus: lau‧sun‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lausunto lausunnot
genetiivi lausunnon lausuntojen
partitiivi lausuntoa lausuntoja
akkusatiivi lausunto;
lausunnon
lausunnot
sisäpaikallissijat
inessiivi lausunnossa lausunnoissa
elatiivi lausunnosta lausunnoista
illatiivi lausuntoon lausuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lausunnolla lausunnoilla
ablatiivi lausunnolta lausunnoilta
allatiivi lausunnolle lausunnoille
muut sijamuodot
essiivi lausuntona lausuntoina
translatiivi lausunnoksi lausunnoiksi
abessiivi lausunnotta lausunnoitta
instruktiivi lausunnoin
komitatiivi lausuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lausunno-
vahva vartalo lausunto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Reinhold von Beckerin käyttöön ottama sana[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

asiantuntijanlausunto, haastattelulausunto, lausuntokierros, lausuntopyyntö, loppulausunto, lääkärinlausunto, todistajanlausunto

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. "Sanasepät", Pikku jättiläinen, s. 689. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.