Katso myös: Leija
Wikipedia
Katso artikkeli Leija Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Leija.

Suomi muokkaa

 
Leijaa lennättävä poika.

Substantiivi muokkaa

leija (9) (monikko leijat)

  1. muovinen, paperinen tai kankainen lennokki, jota lennätetään tuulisella säällä pitkän narun päässä
  2. (slangia) leveilijä
  3. (slangia) pieru
    Hän heitti leijat olohuoneessa.
    päästää leijoja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlei̯jɑ/, [ˈleijːɑ]
  • tavutus: lei‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leija leijat
genetiivi leijan leijojen
(leijain)
partitiivi leijaa leijoja
akkusatiivi leija;
leijan
leijat
sisäpaikallissijat
inessiivi leijassa leijoissa
elatiivi leijasta leijoista
illatiivi leijaan leijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi leijalla leijoilla
ablatiivi leijalta leijoilta
allatiivi leijalle leijoille
muut sijamuodot
essiivi leijana leijoina
translatiivi leijaksi leijoiksi
abessiivi leijatta leijoitta
instruktiivi leijoin
komitatiivi leijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo leija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • leija Kielitoimiston sanakirjassa