liikunta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- ruumillinen työ, jota tehdään kunnon ylläpitämiseksi
- kouluaine, johon kuuluu erilaista urheilua
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈliːkunt̪ɑ/
- tavutus: lii‧kun‧ta
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liikunta | liikunnat |
| genetiivi | liikunnan | liikuntojen (liikuntain) |
| partitiivi | liikuntaa | liikuntoja |
| akkusatiivi | liikunta; liikunnan |
liikunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liikunnassa | liikunnoissa |
| elatiivi | liikunnasta | liikunnoista |
| illatiivi | liikuntaan | liikuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liikunnalla | liikunnoilla |
| ablatiivi | liikunnalta | liikunnoilta |
| allatiivi | liikunnalle | liikunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liikuntana | liikuntoina |
| translatiivi | liikunnaksi | liikunnoiksi |
| abessiivi | liikunnatta | liikunnoitta |
| instruktiivi | – | liikunnoin |
| komitatiivi | – | liikuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | liikunna- | |
| vahva vartalo | liikunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
2. kouluaine
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: liikunnallinen
Yhdyssanat muokkaa
arkiliikunta, hyötyliikunta, koululiikunta, kuntoliikunta, liikunnanohjaaja, liikunnanopettaja, liikuntaelin, liikuntaeste, liikuntaharrastus, liikuntahoito, liikuntakasvatus, liikuntakyky, liikuntaleikki, liikuntaneuvoja, liikuntarajoitteinen, liikuntasauma, liikuntasota, liikuntaterapia, liikuntatiede, liikuntatunti, liikuntavamma, musiikkiliikunta, ruumiinliikunta, taukoliikunta, työpaikkaliikunta, ulkoliikunta, vesiliikunta
Aiheesta muualla muokkaa
- liikunta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J