Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lukija (12)

 
[1] Lukija
  1. ihminen, joka lukee
  2. (tietotekniikka) laite tai ohjelma, joka lukee tietoa
  3. ortodoksisessa kirkkokunnassa jumalanpalveluksissa lukeva mieshenkilö. Lukijan aste on pappeuden asteista ensimmäinen ja he kuuluvat ipodiakoneiden ohella alempaan papistoon

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlukijɑ/
  • tavutus: lu‧ki‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lukija lukijat
genetiivi lukijan lukijoiden
lukijoitten
(lukijain)
partitiivi lukijaa lukijoita
akkusatiivi lukija;
lukijan
lukijat
sisäpaikallissijat
inessiivi lukijassa lukijoissa
elatiivi lukijasta lukijoista
illatiivi lukijaan lukijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lukijalla lukijoilla
ablatiivi lukijalta lukijoilta
allatiivi lukijalle lukijoille
muut sijamuodot
essiivi lukijana lukijoina
translatiivi lukijaksi lukijoiksi
abessiivi lukijatta lukijoitta
instruktiivi lukijoin
komitatiivi lukijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lukija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

johdettu verbistä lukea

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ajatustenlukija, koodinlukija, kuvanlukija, lukijakirje, lukijakunta, lukijamatka, lukijatutkimus, mittarinlukija, oikaisulukija, oikolukija, uutistenlukija

Aiheesta muualla muokkaa

  • lukija Kielitoimiston sanakirjassa
  • lukija Tieteen termipankissa