maasto
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- luonnonvarainen, usein pinnanmuodoiltaan vaihteleva, luonnollinen ympäristö retkeilytarkoituksessa, metsästyksessä tai sotatoimien yhteydessä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmɑːst̪o/
- tavutus: maas‧to
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | maasto | maastot |
genetiivi | maaston | maastojen |
partitiivi | maastoa | maastoja |
akkusatiivi | maasto; maaston |
maastot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | maastossa | maastoissa |
elatiivi | maastosta | maastoista |
illatiivi | maastoon | maastoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | maastolla | maastoilla |
ablatiivi | maastolta | maastoilta |
allatiivi | maastolle | maastoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | maastona | maastoina |
translatiivi | maastoksi | maastoiksi |
abessiivi | maastotta | maastoitta |
instruktiivi | – | maastoin |
komitatiivi | – | maastoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | maasto- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
sanan maa vartalosta maa- ja suffiksista -sto
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: maastoitse
- verbit: maastouttaa, maastoutua
Yhdyssanat muokkaa
etumaasto, hiihtomaasto, kalliomaasto, lenkkeilymaasto, lähimaasto, maastoajo, maastoajoneuvo, maastoauto, maastoeste, maastoharjoitus, maastohiihto, maastojuoksu, maastokohta, maastokuviointi, maastolaatikko, maastoliikenne, maastomarssi, maastonkohta, maastopalo, maastopolkupyörä, maastopuku, maastopyörä, maastoratsastus, maastoskootteri, maastovaihde, metsämaasto, mäkimaasto, takamaasto, ulkoilumaasto, välimaasto
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1