Wikipedia
Katso artikkeli Matkailu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

matkailu (2)

  1. matkustaminen huvitarkoituksessa; matkusteleminen, turismi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑt̪kɑi̯lu/
  • tavutus: mat‧kai‧lu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi matkailu matkailut
genetiivi matkailun matkailujen
matkailuiden
matkailuitten
partitiivi matkailua matkailuita
matkailuja
akkusatiivi matkailu;
matkailun
matkailut
sisäpaikallissijat
inessiivi matkailussa matkailuissa
elatiivi matkailusta matkailuista
illatiivi matkailuun matkailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi matkailulla matkailuilla
ablatiivi matkailulta matkailuilta
allatiivi matkailulle matkailuille
muut sijamuodot
essiivi matkailuna matkailuina
translatiivi matkailuksi matkailuiksi
abessiivi matkailutta matkailuitta
instruktiivi matkailuin
komitatiivi matkailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo matkailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

aikamatkailu, automatkailu, avaruusmatkailu, järvimatkailu, kalastusmatkailu, karavaanimatkailu, kotimaanmatkailu, laivamatkailu, leirintämatkailu, maatilamatkailu, matkailuala, matkailuauto, matkailuesite, matkailukausi, matkailukeskus, matkailukohde, matkailuliikenne, matkailumaa, matkailuneuvos, matkailutase, matkailuteollisuus, matkailuvaunu, matkailuyhdistys, seikkailumatkailu, talvimatkailu, ulkomaanmatkailu

Aiheesta muualla muokkaa

  • matkailu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 326, 854 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa