Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

metropoliitta (9-C)[1]

  1. kirkkoprovinssin pääkaupungin piispa, usein arkkipiispan arvonimi
  2. slaavilaisessa perinteessä arkkipiispaa korkeampi kirkollinen arvonimi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi metropoliitta metropoliitat
genetiivi metropoliitan metropoliittojen
(metropoliittain)
partitiivi metropoliittaa metropoliittoja
akkusatiivi metropoliitta;
metropoliitan
metropoliitat
sisäpaikallissijat
inessiivi metropoliitassa metropoliitoissa
elatiivi metropoliitasta metropoliitoista
illatiivi metropoliittaan metropoliittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi metropoliitalla metropoliitoilla
ablatiivi metropoliitalta metropoliitoilta
allatiivi metropoliitalle metropoliitoille
muut sijamuodot
essiivi metropoliittana metropoliittoina
translatiivi metropoliitaksi metropoliitoiksi
abessiivi metropoliitatta metropoliitoitta
instruktiivi metropoliitoin
komitatiivi metropoliittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo metropoliita-
vahva vartalo metropoliitta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-C