mielipuoli
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
mielipuoli (26)
- (arkikieltä) mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt, hullu
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmie̯liˌpuo̯li/
- tavutus: mie‧li‧puo‧li
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista mieli ja puoli
Käännökset muokkaa
1. mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt, hullu
|
Liittyvät sanat muokkaa
mielenvikainen, mielipuolinen, mielipuolisuus
Aiheesta muualla muokkaa
- mielipuoli Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
mielipuoli
- (arkikieltä) hullu, mielisairas
- Tämäkin mielipuoli tietää aivan varmasti että Kiovalla ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa Venäjää.
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mielipuoli | mielipuolet |
| genetiivi | mielipuolen | mielipuolten mielipuolien |
| partitiivi | mielipuolta | mielipuolia |
| akkusatiivi | mielipuoli; mielipuolen |
mielipuolet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mielipuolessa | mielipuolissa |
| elatiivi | mielipuolesta | mielipuolista |
| illatiivi | mielipuoleen | mielipuoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mielipuolella | mielipuolilla |
| ablatiivi | mielipuolelta | mielipuolilta |
| allatiivi | mielipuolelle | mielipuolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mielipuolena | mielipuolina |
| translatiivi | mielipuoleksi | mielipuoliksi |
| abessiivi | mielipuoletta | mielipuolitta |
| instruktiivi | – | mielipuolin |
| komitatiivi | – | mielipuoline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mielipuole- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mielipuol- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- mielipuoli Kielitoimiston sanakirjassa