Katso myös: mõni

Suomi muokkaa

Pronomini muokkaa

moni (23)

  1. (indefiniittinen) usea; suuren ryhmän edustajista
    Moni ei olisi uskaltanut.
    Monta poikaa jäi kiinni pinnaamisesta.
    Meitähän on moneksi.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmoni/, [ˈmoni]
  • tavutus: mo‧ni

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi moni monet
genetiivi monen monien
partitiivi monta monia
akkusatiivi moni; monen monet
sisäpaikallissijat
inessiivi monessa monissa
elatiivi monesta monista
illatiivi moneen moniin
ulkopaikallissijat
adessiivi monella monilla
ablatiivi monelta monilta
allatiivi monelle monille
muut sijamuodot
essiivi monena
(monna)
monina
translatiivi moneksi moniksi
abessiivi (monetta) (monitta)
instruktiivi monin
komitatiivi monine

Huomautukset muokkaa

  • Etenkin kieltolauseissa yksikön partitiivista voi esiintyä muoto montaa, joka on syntynyt, kun itsenäiseksi kvanttoriksi eriytyneeseen monta-muotoon on liitetty uusi partitiivin pääte. Muotoa pidettiin ennen virheenä, mutta suomen kielen lautakunta hyväksyi sen vuonna 1995.
    Emme olisi montaa tuhatta markkaa tarvinneet.
  • Yksikön essiivi monna on vanhahtavaa kieltä ja sitä ei nykyään yleensä käytetä. Nykysuomen sanakirja mainitsee taivutusmuodon mahdolliseksi.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

monenarvoinen, monenikäinen, monenkaltainen, monenkertainen, monenkeskinen, monenkielinen, monenkirjava, monenkokoinen, monenlaatuinen, monenmuotoinen, monennäköinen, monenvälinen, monenvärinen, monialaistaa, monialayritys, moniarvoinen, moniasteinen, moniasteöljy, moniavioinen, monihaarainen, monihenkinen, moni-ilmeinen, monijumalainen, monijäseninen, monikansainen, monikansalaisuus, monikansallinen, monikasvoinen, monikerroksinen, monikerta, monikertainen, monikielinen, monikielisyys, monikulmio, monikulmiomittaus, monikulttuurinen, monikymmeninen, monikymmenkertainen, monikymmenlukuinen, monikymmenvuotinen, monikärkiohjus, monikäsitteinen, monikäyttö, monikäyttöauto, monikäyttöhalli, monikäyttöinen, monilapsinen, monilukuinen, monilähtöinen, monimerkityksinen, monimerkityksisyys, monimiehinen, monimiehisyys, monimielinen, monimielisesti, monimielisyys, monimiljonääri, monimiljoonainen, monimiljoonikko, monimuotoinen, monimuoto-opetus, monimuoto-opiskelu, monimutkainen, moninkertainen, moninkertaisesti, moninkertaistaa, monioireinen, moniongelmainen, moniosainen, moniottelija, moniottelu, monipalveluverkko, monipersoonainen, monipiippuinen, monipolvinen, moniportainen, monipuolinen, monipuoluejärjestelmä, monipäinen, monipäiväinen, monisanainen, monisatainen, monisatakertainen, monisatalukuinen, monisatapäinen, monisatavuotinen, moniselitteinen, monisikiöinen, monisoluinen, monisyinen, monisynnyttäjä, monisäikeinen, monisäikeisyys, monisärmäinen, monitahoinen, monitahokas, monitaitoinen, monitaituri, monitasoinen, monitasokuva, monitekijäinen, monitieteinen, monitieteisyys, monitoimikone, monitoimimurtaja, monitoiminen, monitoimitalo, monitoimitila, monituhantinen, monituhatkertainen, monituhatkertaisesti, monituhatlukuinen, monituhatpäinen, monituhatvuotinen, monitulkintainen, monituntinen, monityydyttymätön, moniulotteinen, monivaiheinen, monivaiheraketti, monivaikutteinen, monivalintakoe, monivalintatehtävä, monivammainen, monivivahteinen, monivuotinen, monivärinen, moniväripainanta, moniymmärteinen, moniääninen

Aiheesta muualla muokkaa

  • moni Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet muokkaa

  1. ISBN 951–0–18261–3. Nykysuomen sanakirja. 13. painos vuodelta 1992. Kirja 3: L–N, hakusana "moni". Kirja 1: A–I, johdanto. Kirjasarja mainitsee vanhaksi taivutustyypiksi NSK:n mukaisen tyypin 38, jonka mukaan muoto "monna" on ok, mutta harvoin käytetty muoto.