monni
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
monni (5)
- säkiä, monnikaloihin kuuluva makeassa vedessä elävä kookas viiksekäs petokala (Siluris glanis)
- Suomen vesistä monni on kadonnut.
- (vanhahtava, armeijaslangia) alokas
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈmo̞nːi]
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | monni | monnit |
genetiivi | monnin | monnien (monnein) |
partitiivi | monnia | monneja |
akkusatiivi | monni; monnin |
monnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | monnissa | monneissa |
elatiivi | monnista | monneista |
illatiivi | monniin | monneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | monnilla | monneilla |
ablatiivi | monnilta | monneilta |
allatiivi | monnille | monneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | monnina | monneina |
translatiivi | monniksi | monneiksi |
abessiivi | monnitta | monneitta |
instruktiivi | – | monnein |
komitatiivi | – | monneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | monni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. Siluris glanis
|
|
2. alokas
Ks. alokas |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: monninen
Aiheesta muualla muokkaa
Pohjoissaame muokkaa
Substantiivi muokkaa
monni
- (biologia) muna