Suomi muokkaa

Katso artikkeli Monni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
[1] Monni

Substantiivi muokkaa

monni (5)

  1. säkiä, monnikaloihin kuuluva makeassa vedessä elävä kookas viiksekäs petokala (Siluris glanis)
    Suomen vesistä monni on kadonnut.
  2. (vanhahtava, armeijaslangia) alokas

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈmo̞nːi]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi monni monnit
genetiivi monnin monnien
(monnein)
partitiivi monnia monneja
akkusatiivi monni;
monnin
monnit
sisäpaikallissijat
inessiivi monnissa monneissa
elatiivi monnista monneista
illatiivi monniin monneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi monnilla monneilla
ablatiivi monnilta monneilta
allatiivi monnille monneille
muut sijamuodot
essiivi monnina monneina
translatiivi monniksi monneiksi
abessiivi monnitta monneitta
instruktiivi monnein
komitatiivi monneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo monni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • monni Kielitoimiston sanakirjassa
  • monni Tieteen termipankissa

Pohjoissaame muokkaa

Substantiivi muokkaa

monni

  1. (biologia) muna