Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

moraalittomuus (40)

  1. se, että on moraaliton

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmorɑːˌlit̪ːomuːs/
  • tavutus: mo‧raa‧lit‧to‧muus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi moraalittomuus moraalittomuudet
genetiivi moraalittomuuden moraalittomuuksien
partitiivi moraalittomuutta moraalittomuuksia
akkusatiivi moraalittomuus;
moraalittomuuden
moraalittomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi moraalittomuudessa moraalittomuuksissa
elatiivi moraalittomuudesta moraalittomuuksista
illatiivi moraalittomuuteen moraalittomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi moraalittomuudella moraalittomuuksilla
ablatiivi moraalittomuudelta moraalittomuuksilta
allatiivi moraalittomuudelle moraalittomuuksille
muut sijamuodot
essiivi moraalittomuutena moraalittomuuksina
translatiivi moraalittomuudeksi moraalittomuuksiksi
abessiivi moraalittomuudetta moraalittomuuksitta
instruktiivi moraalittomuuksin
komitatiivi moraalittomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo moraalittomuude-
vahva vartalo moraalittomuute-
konsonantti-
vartalo
moraalittomuut-

Etymologia muokkaa

sanan moraaliton vartalosta moraalittom- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa