Katso myös: mură, müra

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

mura (10)

  1. tummavetisissä vesistöissä saostumalla muodostunut tumma maalaji

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmurɑ/
  • tavutus: mu‧ra

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mura murat
genetiivi muran murien
(murain)
partitiivi muraa muria
akkusatiivi mura;
muran
murat
sisäpaikallissijat
inessiivi murassa murissa
elatiivi murasta murista
illatiivi muraan muriin
ulkopaikallissijat
adessiivi muralla murilla
ablatiivi muralta murilta
allatiivi muralle murille
muut sijamuodot
essiivi murana murina
translatiivi muraksi muriksi
abessiivi muratta muritta
instruktiivi murin
komitatiivi murine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mura-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

murapohja, pohjamura

Aiheesta muualla muokkaa

  • mura Kielitoimiston sanakirjassa
  • mura Tieteen termipankissa

Ruotsi muokkaa

Verbi muokkaa

mura (1)

  1. muurata

Taivutus muokkaa

Taivutus – mura
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens murar [luo] muras
imperfekti murade murades
supiini murat murats
imperatiivi mura
Nominaalimuodot

Etymologia muokkaa

mur + -a

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • mura Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)