Wikipedia
Katso artikkeli Nahka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Nahankäsittelyn työkaluja

Substantiivi muokkaa

nahka (9-D) (monikko nahat tai nahkat)

  1. materiaali, jota saadaan parkitsemalla eläinten vuodista
  2. (anatomia) iho, orvaskesi
    Missä voi sulaa, siinä nahka palaa.
    Suojaa nahkaasi Auringolta.
  3. (slangia) amerikankarvatonterrieri

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnɑhkɑ/
  • tavutus: nah‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nahka nahat
genetiivi nahan nahkojen
(nahkain)
partitiivi nahkaa nahkoja
akkusatiivi nahka;
nahan
nahat
sisäpaikallissijat
inessiivi nahassa nahoissa
elatiivi nahasta nahoista
illatiivi nahkaan nahkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nahalla nahoilla
ablatiivi nahalta nahoilta
allatiivi nahalle nahoille
muut sijamuodot
essiivi nahkana nahkoina
translatiivi nahaksi nahoiksi
abessiivi nahatta nahoitta
instruktiivi nahoin
komitatiivi nahkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo naha-
vahva vartalo nahka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

antiikkinahka, anturanahka, boksinahka, esinahka, haljasnahka, hirvennahka, karhunnahka, karitsannahka, keinonahka, kengurunnahka, ketunnahka, kiiltonahka, kriminnahka, krokotiilinnahka, kultanahka, kärpännahka, käärmeennahka, lakeerinahka, lammasnahka, lampaannahka, majavannahka, minkinnahka, mokkanahka, mursunnahka, mänttinahka, nahanluonti, nahanmuokkaus, nahanvalmistus, nahka-ala, nahka-antura, nahkaesiliina, nahkaesine, nahkahaarniska, nahkahame, nahkahansikas, nahkahattu, nahkahihna, nahkahiili, nahkahousut, nahkahuonekalu, nahkajakku, nahkajalkine, nahkajäkälä, nahkajäljitelmä, nahkakalusto, nahkakansi, nahkakanuuna, nahkakenkä, nahkakinnas, nahkakuula, nahkakäsine, nahkalaukku, nahkalompakko, nahkamuna, nahkamööpeli, nahkanauha, nahkaneula, nahkanippu, nahkanojatuoli, nahkaorakkaat, nahkaosa, nahkapahvi, nahkapaita, nahkapala, nahkapallo, nahkapanssari, nahkapeite, nahkapeltturi, nahkapielus, nahkapohja, nahkapoika, nahkapoimu, nahkapuku, nahkapuoli, nahkapusakka, nahkapusero, nahkapussi, nahkapää, nahkapäähine, nahkapäälinen, nahkapäällys, nahkapäätös, nahkaremmi, nahkareunus, nahkarotsi, nahkarukkanen, nahkasaapas, nahkasalkku, nahkasarana, nahkaselkä, nahkasiipi, nahkasiippa, nahkasisuste, nahkasohva, nahkasuikale, nahkatakki, nahkatarjous, nahkatavara, nahkatukka, nahkatuoli, nahkatyö, nahkauojus, nahkaverhous, nahkavyö, nahkaväri, nappanahka, niskanahka, nupukkinahka, oravannahka, otsanahka, parkkinahka, paskanahka, peurannahka, pintanahka, puhvelinnahka, pukinnahka, punanahka, päänahka, raakanahka, saapasnahka, selkänahka, siannahka, soopelinnahka, sudennahka, tekonahka, vasikannahka, vatsanahka, verinahka, veronahka, vuohennahka

Idiomit muokkaa

  • missä voi sulaa, siellä nahka palaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • nahka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.