nahka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
nahka (9-D) (monikko nahat tai nahkat)
- materiaali, jota saadaan parkitsemalla eläinten vuodista
- (anatomia) iho, orvaskesi
- Missä voi sulaa, siinä nahka palaa.
- Suojaa nahkaasi Auringolta.
- (slangia) amerikankarvatonterrieri
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnɑhkɑ/
- tavutus: nah‧ka
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nahka | nahat |
genetiivi | nahan | nahkojen (nahkain) |
partitiivi | nahkaa | nahkoja |
akkusatiivi | nahka; nahan |
nahat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nahassa | nahoissa |
elatiivi | nahasta | nahoista |
illatiivi | nahkaan | nahkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nahalla | nahoilla |
ablatiivi | nahalta | nahoilta |
allatiivi | nahalle | nahoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nahkana | nahkoina |
translatiivi | nahaksi | nahoiksi |
abessiivi | nahatta | nahoitta |
instruktiivi | – | nahoin |
komitatiivi | – | nahkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | naha- | |
vahva vartalo | nahka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: nahkainen
- substantiivit: nahkiainen, nahkominen, nahkuri
- verbit: nahkoa
Yhdyssanat muokkaa
antiikkinahka, anturanahka, boksinahka, esinahka, haljasnahka, hirvennahka, karhunnahka, karitsannahka, keinonahka, kengurunnahka, ketunnahka, kiiltonahka, kriminnahka, krokotiilinnahka, kultanahka, kärpännahka, käärmeennahka, lakeerinahka, lammasnahka, lampaannahka, majavannahka, minkinnahka, mokkanahka, mursunnahka, mänttinahka, nahanluonti, nahanmuokkaus, nahanvalmistus, nahka-ala, nahka-antura, nahkaesiliina, nahkaesine, nahkahaarniska, nahkahame, nahkahansikas, nahkahattu, nahkahihna, nahkahiili, nahkahousut, nahkahuonekalu, nahkajakku, nahkajalkine, nahkajäkälä, nahkajäljitelmä, nahkakalusto, nahkakansi, nahkakanuuna, nahkakenkä, nahkakinnas, nahkakuula, nahkakäsine, nahkalaukku, nahkalompakko, nahkamuna, nahkamööpeli, nahkanauha, nahkaneula, nahkanippu, nahkanojatuoli, nahkaorakkaat, nahkaosa, nahkapahvi, nahkapaita, nahkapala, nahkapallo, nahkapanssari, nahkapeite, nahkapeltturi, nahkapielus, nahkapohja, nahkapoika, nahkapoimu, nahkapuku, nahkapuoli, nahkapusakka, nahkapusero, nahkapussi, nahkapää, nahkapäähine, nahkapäälinen, nahkapäällys, nahkapäätös, nahkaremmi, nahkareunus, nahkarotsi, nahkarukkanen, nahkasaapas, nahkasalkku, nahkasarana, nahkaselkä, nahkasiipi, nahkasiippa, nahkasisuste, nahkasohva, nahkasuikale, nahkatakki, nahkatarjous, nahkatavara, nahkatukka, nahkatuoli, nahkatyö, nahkauojus, nahkaverhous, nahkavyö, nahkaväri, nappanahka, niskanahka, nupukkinahka, oravannahka, otsanahka, parkkinahka, paskanahka, peurannahka, pintanahka, puhvelinnahka, pukinnahka, punanahka, päänahka, raakanahka, saapasnahka, selkänahka, siannahka, soopelinnahka, sudennahka, tekonahka, vasikannahka, vatsanahka, verinahka, veronahka, vuohennahka
Idiomit muokkaa
- missä voi sulaa, siellä nahka palaa
Aiheesta muualla muokkaa
- nahka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.