Suomi

Substantiivi

nisti (5)

  1. (slangia) narkomaani, huumeriippuvainen, jatkuvasti (suonensisäisiä) huumeita käyttävä henkilö

Ääntäminen

  • IPA: /ˈnist̪i/
  • tavutus: nis‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nisti nistit
genetiivi nistin nistien
(nistein)
partitiivi nistiä nistejä
akkusatiivi nisti;
nistin
nistit
sisäpaikallissijat
inessiivi nistissä nisteissä
elatiivi nististä nisteistä
illatiivi nistiin nisteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nistillä nisteillä
ablatiivi nistiltä nisteiltä
allatiivi nistille nisteille
muut sijamuodot
essiivi nistinä nisteinä
translatiivi nistiksi nisteiksi
abessiivi nistittä nisteittä
instruktiivi nistein
komitatiivi nisteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nisti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit
Yhdyssanat

Aiheesta muualla

  • nisti Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

nisti

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä nistiä
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä nistiä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä nistiä
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä nistiä