Wikipedia
Katso artikkeli Nykäys Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nykäys (39)

  1. äkillinen kiihtyvyyden muutos, nykäisy
  2. (fysiikka) kiihtyvyyden muutos; paikkavektorin kolmas aikaderivaatta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnykæys/ tai /ˈnykæy̯s/
  • tavutus: ny‧kä‧ys / ny‧käys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nykäys nykäykset
genetiivi nykäyksen nykäysten
nykäyksien
partitiivi nykäystä nykäyksiä
akkusatiivi nykäys;
nykäyksen
nykäykset
sisäpaikallissijat
inessiivi nykäyksessä nykäyksissä
elatiivi nykäyksestä nykäyksistä
illatiivi nykäykseen nykäyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nykäyksellä nykäyksillä
ablatiivi nykäykseltä nykäyksiltä
allatiivi nykäykselle nykäyksille
muut sijamuodot
essiivi nykäyksenä nykäyksinä
translatiivi nykäykseksi nykäyksiksi
abessiivi nykäyksettä nykäyksittä
instruktiivi nykäyksin
komitatiivi nykäyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nykäykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
nykäys-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • nykäys Kielitoimiston sanakirjassa