oksa
Katso myös: Oksa, oksā |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
oksa
- puuvartisen kasvin, puun tai pensaan, rungosta eroava haara tai haarauma, jossa lehdet ja kukat kasvavat
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈoksɑ/
- tavutus: ok‧sa
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oksa | oksat |
genetiivi | oksan | oksien (oksain) |
partitiivi | oksaa | oksia |
akkusatiivi | oksa; oksan |
oksat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | oksassa | oksissa |
elatiivi | oksasta | oksista |
illatiivi | oksaan | oksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | oksalla | oksilla |
ablatiivi | oksalta | oksilta |
allatiivi | oksalle | oksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | oksana | oksina |
translatiivi | oksaksi | oksiksi |
abessiivi | oksatta | oksitta |
instruktiivi | – | oksin |
komitatiivi | – | oksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | oksa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. puun tai pensaan haara
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kukkaoksa, oksalakka, oksamassa, oksanhaara, oksanreikä, oksasaha
Aiheesta muualla muokkaa
Karjala muokkaa
Substantiivi muokkaa
oksa
Aiheesta muualla muokkaa
- oksa Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
oksa