ori
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- urospuolinen kuohitsematon hevonen, uroshevonen
- (kuvaannollisesti) seksuaalisesti aktiivinen tai kiimainen mies
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈori/
- tavutus: o‧ri
Taivutus muokkaa
Vanhahtava ja ylätyylinen:
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ori | oriit |
| genetiivi | oriin | oriiden oriitten |
| partitiivi | oritta | oriita |
| akkusatiivi | ori; oriin |
oriit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oriissa | oriissa |
| elatiivi | oriista | oriista |
| illatiivi | oriiseen | oriisiin oriihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oriilla | oriilla |
| ablatiivi | oriilta | oriilta |
| allatiivi | oriille | oriille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oriina | oriina |
| translatiivi | oriiksi | oriiksi |
| abessiivi | oriitta | oriitta |
| instruktiivi | – | oriin |
| komitatiivi | – | oriine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | orii- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
orit- | |
Nykyään tavallinen:
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ori | orit |
| genetiivi | orin | orien (orein) |
| partitiivi | oria | oreja |
| akkusatiivi | ori; orin |
orit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | orissa | oreissa |
| elatiivi | orista | oreista |
| illatiivi | oriin | oreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | orilla | oreilla |
| ablatiivi | orilta | oreilta |
| allatiivi | orille | oreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | orina | oreina |
| translatiivi | oriksi | oreiksi |
| abessiivi | oritta | oreitta |
| instruktiivi | – | orein |
| komitatiivi | – | oreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. urospuolinen hevonen, uroshevonen
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
juoksijaori, kantakirjaori, siitosori
Aiheesta muualla muokkaa
- ori Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti muokkaa
Verbi muokkaa
ori
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä orati
Latina muokkaa
Substantiivi muokkaa
ōrī
- (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta ōs
Verbi muokkaa
ori
- (taivutusmuoto) passiivin preesensin infinitiivi verbistä orior
Romania muokkaa
Konjunktio muokkaa
ori
- (rinnastuskonjunktio) tai
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (rai) sau
Substantiivi muokkaa
ori
- (taivutusmuoto) monikko sanasta oară
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
ori (gen orja, part orja, mon part orje t. orjasid)
- orja
- Ma töötan nagu ori! – Teen työtä kuin orja!
- orja ostmine ja müümine – orjan ostaminen ja myyminen
- orjade vabaks laskmine – orjien vapautus
- Orje osteti ja müüdi nagu kaupu. – Orjia ostettiin ja myytiin kuin kauppatavaroita.