Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

otella (67-C) (taivutus[luo])

  1. kilpailla, kisata

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈot̪elːɑˣ/
  • tavutus: o‧tel‧la

Etymologia muokkaa

frekventatiivijohdos verbistä ottaa[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • otella Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004: ottelu