päinmakuu

Suomi

Substantiivi

päinmakuu (17)

1. asento, jossa maataan siten, että vatsa ja rinta on maata vasten
2. tällaisessa asennossa oleminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpæi̯nˌmɑkuː/
• tavutus: päin‧ma‧kuu

Etymologia

yhdyssana sanoista päin ja makuu

Käännökset

1. asento

englanti: prone position

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• selinmakuu

Aiheesta muualla

• päinmakuu Kielitoimiston sanakirjassa