Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

päteä (58-F) (taivutus[luo])

  1. pitää paikkansa, olla tosi tapauksen kohdalla, olla voimassa jonkin suhteen
    Fysiikan lait pätevät kaikissa tapahtumissa maapallolla.
    Periaate pätee kaikkien tekemiemme havaintojen tapauksissa.
  2. (arkikieltä) brassailla, pyrkiä osoittamaan älykkyytensä ja tietämyksensä jostain asiasta, viisastella (negatiivinen merkitys, jossa henkilö pyrkii todistamaan omaa kyvykkyyttään muiden kustannuksella, osoittamalla olevansa oikeassa ja muiden olevan väärässä liiallisesti ilman erityistä tarvetta siihen)
    (arkikielessä) Oliko sun pakko tulla tänne pätemään?!
    (kirjakielessä) Onko pakko viisastella?!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpæt̪eæˣ/
  • tavutus: pä‧te‧ä

Aiheesta muualla muokkaa

  • päteä Kielitoimiston sanakirjassa