Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

pakkautua (52-F) (taivutus[luo])

  1. tiivistyä, pakkaantua
    katolle pakkautunut lumi
  2. pakata itsensä; ahtautua
    Koko seurue pakkautui Sepon pieneen autoon.

Etymologia muokkaa

johdos verbistä pakata (pakka- + -utu- + -a)

Käännökset muokkaa