Wikipedia
Katso artikkeli Pantti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pantti (5-C)

  1. (oikeustiede) irtain esine tai etuus, joka on jätetty velkojan haltuun vastineeksi lainasta, ja jonka velkoja voi myydä lainan jäädessä maksamatta
  2. eräistä juomapakkauksista maksettu lisähinta, jonka saa korvauksena palauttaessaan pantillisen pullon tai tölkin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑnt̪ːi/, [ˈpɑ̝n̪t̪ːi]
  • tavutus: pant‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pantti pantit
genetiivi pantin panttien
(panttein)
partitiivi panttia pantteja
akkusatiivi pantti;
pantin
pantit
sisäpaikallissijat
inessiivi pantissa panteissa
elatiivi pantista panteista
illatiivi panttiin pantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pantilla panteilla
ablatiivi pantilta panteilta
allatiivi pantille panteille
muut sijamuodot
essiivi panttina pantteina
translatiivi pantiksi panteiksi
abessiivi pantitta panteitta
instruktiivi pantein
komitatiivi pantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo panti-
vahva vartalo pantti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ruotsin kielen pant < keskialasaksa pant

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

panttikuitti, panttilainaamo, panttileikki, panttioikeus, panttitodistus, panttivanki, panttivelkakirja

Aiheesta muualla muokkaa

  • pantti Kielitoimiston sanakirjassa