Wikipedia
Katso artikkeli Peli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Peli

Substantiivi muokkaa

peli (5) (monikko pelit)

  1. ajanvietteeksi harjoitettava määrämuotoinen ja sääntöjen mukainen kilpailu tai leikki
  2. pelin pelaamiseen tarvittavat välineet, erityisesti myytynä tietyllä nimellä (esim. lautapelin lauta ja nappulat, tietokonepelin tallennusväline)
  3. (urheilu, ym) määrämittainen ottelu, jossa ratkaistaan voittaja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpeli/, [ˈpe̞li]
  • tavutus: pe‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peli pelit
genetiivi pelin pelien
(pelein)
partitiivi peliä pelejä
akkusatiivi peli;
pelin
pelit
sisäpaikallissijat
inessiivi pelissä peleissä
elatiivi pelistä peleistä
illatiivi peliin peleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelillä peleillä
ablatiivi peliltä peleiltä
allatiivi pelille peleille
muut sijamuodot
essiivi pelinä peleinä
translatiivi peliksi peleiksi
abessiivi pelittä peleittä
instruktiivi pelein
komitatiivi peleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo peli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

aikapeli, ajanvietepeli, ajopeli, alivoimapeli, ankkuripeli, arpapeli, avopeli, fortunapeli, heittopeli, hyökkäyspeli, jaksopeli, jalkapallopeli, jalkapeli, joukkuepeli, jälkipeli, jääkiekkopeli, kaksinpeli, karsintapeli, katkaisupeli, keilapeli, kellopeli, keräilykorttipeli, keskipeli, ketjupeli, kirppupeli, konsolipeli, kontaktipeli, koronapeli, korttipeli, kuulapeli, käsipeli, lautapeli, leikkipeli, lekkeripeli, loppupeli, lyöntipeli, mailapeli, menopeli, merkkipeli, mobiilipeli, muistipeli, myllypeli, narrinpeli, nelinpeli, noppapeli, onnenpeli, oppimispeli, pakkopeli, palapeli, pallopeli, passipeli, peliaika, pelialusta, peliasu, peliautomaatti, pelierä, pelihalli, peliharjoitus, pelihelvetti, pelihetki, pelihimo, pelihullu, pelihuone, pelihuoneisto, pelihuumori, pelihäviö, peli-ilta, pelijakso, pelijärjestys, pelikatko, pelikausi, pelikeila, pelikello, pelikenttä, pelikerho, pelikielto, pelikierros, pelikiihko, pelikirjuri, pelikone, pelikonsoli, pelikortti, pelikorttivero, pelikuula, pelikäsine, pelilauta, peliluola, pelimanni, pelimenetelmä, pelimerkki, pelimies, pelimoduuli, pelimoottori, pelimoraali, pelimuoto, pelimuunnelma, pelinappula, pelinarkomaani, pelinavaus, pelinjohtaja, pelinoppa, pelintekijä, peliohjain, peliohje, peliosake, peliote, pelipaita, pelipallo, pelipankki, pelipanos, pelipöytä, pelipöytäkirja, peliraha, pelisali, peliseura, pelisilmä, pelisääntö, pelitaito, pelitaktiikka, pelitalo, pelitapa, pelitappio, pelitaso, peliteltta, peliteoria, pelitilanne, pelitoveri, pelituomari, pelityyli, pelivara, pelivaruste, pelivelka, pelivimma, pelivirhe, pelivoitto, peliväline, pelivärkki, peliväylä, peliyhtiö, peliäly, pesäpallopeli, pikapeli, playoff-peli, presidenttipeli, pudotuspeli, puoluepeli, puolustuspeli, puzzlepeli, pääpeli, rahapeli, reikäpeli, roolipeli, šakkipeli, sarjapeli, seikkailupeli, sekuntipeli, seurapeli, silmäpeli, simultaanipeli, sisäpeli, soittopeli, sokkopeli, sopupeli, sotapeli, strategiapeli, syöttöpeli, taistelupeli, taklauspeli, taktiikapeli, tammipeli, tasapeli, tasohyppelypeli, taustapeli, teerenpeli, tietokonepeli, tuomaripeli, tuuripeli, uhkapeli, valtapeli, vastapeli, verkkopeli, videopeli, voittopeli, yhteispeli, yksinpeli, ylivoimapeli, älypeli

Idiomit muokkaa

  • pelin henki
    1. tilanteessa vallitsevat lainalaisuudet
      Ensimmäisessä työpaikassani pelin henki oli ”tulos tai ulos”.

Aiheesta muualla muokkaa

  • peli Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 1176 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

peli f. (monikko pelis)

  1. (slangia) leffa