Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

periodi (5)

  1. ajanjakso
  2. yliopiston lukuvuotta lyhyempi opiskelujakso
    Periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa lukuun ottamatta syksyn toista periodia, joka päättyy joululomaan. (utu.fi)
  3. (tähtitiede) kirkkaudeltaan muuttuvan tähden valonvaihtelujakso
  4. (musiikki) lauseke, pienin itsenäinen musiikillinen kokonaisuus, kolmen tai useamman säkeen muodostama rytmiyksikkö
  5. jaksonaika

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈperiˌodi/, [ˈpe̞riˌo̞di]
  • tavutus: pe‧ri‧o‧di

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi periodi periodit
genetiivi periodin periodien
(periodein)
partitiivi periodia periodeja
akkusatiivi periodi;
periodin
periodit
sisäpaikallissijat
inessiivi periodissa periodeissa
elatiivi periodista periodeista
illatiivi periodiin periodeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi periodilla periodeilla
ablatiivi periodilta periodeilta
allatiivi periodille periodeille
muut sijamuodot
essiivi periodina periodeina
translatiivi periodiksi periodeiksi
abessiivi perioditta periodeitta
instruktiivi periodein
komitatiivi periodeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo periodi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

periodiopetus, periodityö

Aiheesta muualla muokkaa

Kroaatti muokkaa

Substantiivi muokkaa

periodi

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivi sanasta period
  2. (taivutusmuoto) monikon vokatiivi sanasta period