petkuttaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
petkuttaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- pettää, huijata, toimia epärehellisesti liiketoimissa jms.
- Myyjä yritti petkuttaa meitä, kun olimme ostamassa häneltä käytettyä autoa.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpet̪kut̪ːɑːˣ/
- tavutus: pet‧kut‧taa
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: petkuttaja, petkutus
Aiheesta muualla muokkaa
- petkuttaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C