Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pieksu (1)

Katso artikkeli Pieksut Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. lyhytvartinen jalkine
    Yksipohjaisia pieksuja käytettiin laajalti eri yhteiskuntaluokissa 1800-luvulta aina pitkälle 1900-luvulle asti.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpie̯ksu/
  • tavutus: piek‧su

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pieksu pieksut
genetiivi pieksun pieksujen
partitiivi pieksua pieksuja
akkusatiivi pieksu;
pieksun
pieksut
sisäpaikallissijat
inessiivi pieksussa pieksuissa
elatiivi pieksusta pieksuista
illatiivi pieksuun pieksuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pieksulla pieksuilla
ablatiivi pieksulta pieksuilta
allatiivi pieksulle pieksuille
muut sijamuodot
essiivi pieksuna pieksuina
translatiivi pieksuksi pieksuiksi
abessiivi pieksutta pieksuitta
instruktiivi pieksuin
komitatiivi pieksuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pieksu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

lapikas, paulakenkä, supikas

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

pieksu Kielitoimiston sanakirjassa