Wikipedia
Katso artikkeli Pilkku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Pilkku

Substantiivi muokkaa

pilkku (1-A)

  1. (pieni) täplä
    Mitä nämä pilkut ovat? Ehkä hometta. Lähtevätköhän pesussa?
    Auringossa on esiintynyt poikkeuksellisen paljon pilkkuja.
  2. (kielitiede) yksi välimerkeistä [,]
  3. (kielitiede) diakriittinen merkki jota käytetään kirjaimen alla tai päällä joissakin kielissä
  4. (urheilu, slangia) rangaistuspotkupiste jalkapallossa; (laajemmin) rangaistuspotku
    pallo pilkulle
    Ja se on pilkku! Rangaistuspotku!
  5. (puhekieltä) valomerkki ravintolassa
    Turha tilata enää. Pilkku tuli jo.
  6. (matematiikka) desimaalierotin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpilkːu/
  • tavutus: pilk‧ku

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pilkku pilkut
genetiivi pilkun pilkkujen
partitiivi pilkkua pilkkuja
akkusatiivi pilkku;
pilkun
pilkut
sisäpaikallissijat
inessiivi pilkussa pilkuissa
elatiivi pilkusta pilkuista
illatiivi pilkkuun pilkkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pilkulla pilkuilla
ablatiivi pilkulta pilkuilta
allatiivi pilkulle pilkuille
muut sijamuodot
essiivi pilkkuna pilkkuina
translatiivi pilkuksi pilkuiksi
abessiivi pilkutta pilkuitta
instruktiivi pilkuin
komitatiivi pilkkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pilku-
vahva vartalo pilkku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

auringonpilkku, desimaalipilkku, homepilkku, häpeäpilkku, kauneuspilkku, kymmenyspilkku, likapilkku, pilkkukuume, pilkkusääntö, pilkkuvirhe, ruostepilkku, teerenpilkku, valopilkku

Idiomit muokkaa

  • (arkikieltä) viilata pilkkua
    1. tehdä pikkutarkasti, kiinnittäen huomionsa epäoleellisiin pikkuseikkoihin
  • (alatyyliä) nussia pilkkua
    1. tehdä pikkutarkasti, kiinnittäen huomionsa epäoleellisiin pikkuseikkoihin

Aiheesta muualla muokkaa

  • pilkku Kielitoimiston sanakirjassa