pipo
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
pipo (1)
- neulekankaasta valmistettu päähine, jonka yläosassa tavallisesti, mutta ei välttämättä, on tupsu
- Onpa sinun pipossasi hieno tupsu!
- mikä tahansa pipojen sukuun (Penstemon) kuuluva ratamokasvien heimon laji tai sellaisen yksilö
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpipo/, [ˈpipo̞]
- tavutus: pi‧po
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pipo | pipot |
genetiivi | pipon | pipojen |
partitiivi | pipoa | pipoja |
akkusatiivi | pipo; pipon |
pipot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pipossa | pipoissa |
elatiivi | piposta | pipoista |
illatiivi | pipoon | pipoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pipolla | pipoilla |
ablatiivi | pipolta | pipoilta |
allatiivi | pipolle | pipoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pipona | pipoina |
translatiivi | pipoksi | pipoiksi |
abessiivi | pipotta | pipoitta |
instruktiivi | – | pipoin |
komitatiivi | – | pipoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pipo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kommandopipo, pipolakki, tiukkapipo, villapipo
Idiomit muokkaa
- väkeä kuin pipoa/pipona porukkaa
- paljon ihmisiä
- jollakulla pipo kiristää
- käytetään henkilöstä, joka on tosikko tai jota ärsyttää jokin normaalikin asia
- Hänellä taitaa pipo kiristää.
- käytetään henkilöstä, joka on tosikko tai jota ärsyttää jokin normaalikin asia
Aiheesta muualla muokkaa
- pipo Kielitoimiston sanakirjassa
Esperanto muokkaa
Substantiivi muokkaa
pipo
Ido muokkaa
Substantiivi muokkaa
pipo
Turkki muokkaa
Substantiivi muokkaa
pipo -su