Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pissa (9)

  1. (arkikieltä) virtsa
    Pikkulapsilla saattaa tulla vielä helposti pissa housuun.
    Niilon vaippa on täynnä pissaa, joten se pitää vaihtaa kuivaan.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpisːɑ/
  • tavutus: pis‧sa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pissa pissat
genetiivi pissan pissojen
(pissain)
partitiivi pissaa pissoja
akkusatiivi pissa;
pissan
pissat
sisäpaikallissijat
inessiivi pissassa pissoissa
elatiivi pissasta pissoista
illatiivi pissaan pissoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pissalla pissoilla
ablatiivi pissalta pissoilta
allatiivi pissalle pissoille
muut sijamuodot
essiivi pissana pissoina
translatiivi pissaksi pissoiksi
abessiivi pissatta pissoitta
instruktiivi pissoin
komitatiivi pissoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pissa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

pissahätä, pissapoika

Aiheesta muualla muokkaa

  • pissa Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi muokkaa

Verbi muokkaa

pissa (1)

  1. virtsata, kusta, pissata

Taivutus muokkaa

Taivutus – pissa
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens pissar[luo] pissas
imperfekti pissade pissades
supiini pissat pissats
imperatiivi pissa
Nominaalimuodot

Aiheesta muualla muokkaa

  • pissa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
  • pissa Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)