poli
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
poli (5)
- (puhekieltä) poliklinikka
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpoli/
- tavutus: po‧li
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poli | polit |
| genetiivi | polin | polien (polein) |
| partitiivi | polia | poleja |
| akkusatiivi | poli; polin |
polit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | polissa | poleissa |
| elatiivi | polista | poleista |
| illatiivi | poliin | poleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | polilla | poleilla |
| ablatiivi | polilta | poleilta |
| allatiivi | polille | poleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | polina | poleina |
| translatiivi | poliksi | poleiksi |
| abessiivi | politta | poleitta |
| instruktiivi | – | polein |
| komitatiivi | – | poleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- poli Kielitoimiston sanakirjassa
Espanja muokkaa
Substantiivi muokkaa
poli f. (monikko polis)
- (puhekieltä) poliisi
- El hombrón cayó en manos de la poli en la casa de un familiar en La Florida. (Cuarta.cl)
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- policía (yleiskieltä)
Latina muokkaa
Verbi muokkaa
polī
- (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä poliō
Ranska muokkaa
Adjektiivi muokkaa
poli m., polie [luo] f. (monikko polis[luo] m., polies [luo] f.)
Aiheesta muualla muokkaa
- poli Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)
Verbi muokkaa
poli m., polie f. (monikko polis m., polies f.)
- (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä polir