putka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- lyhytaikaista henkilön talteenottoa varten tarkoitettu, usein poliisiasemalla sijaitseva säilö
- (puhekieltä) kioski; myyntikoju
- Meni putkalle särpimään pilsneriä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈput̪kɑ/
- tavutus: put‧ka
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | putka | putkat |
genetiivi | putkan | putkien (putkain) |
partitiivi | putkaa | putkia |
akkusatiivi | putka; putkan |
putkat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | putkassa | putkissa |
elatiivi | putkasta | putkista |
illatiivi | putkaan | putkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | putkalla | putkilla |
ablatiivi | putkalta | putkilta |
allatiivi | putkalle | putkille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | putkana | putkina |
translatiivi | putkaksi | putkiksi |
abessiivi | putkatta | putkitta |
instruktiivi | – | putkin |
komitatiivi | – | putkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | putka- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- venäjän sanasta будка
Käännökset muokkaa
1. lyhytaikaista henkilön talteenottoa varten tarkoitettu, usein poliisiasemalla sijaitseva pienimuotoinen tyrmä, vankila
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kusiputka, putkakuolema, putkarangaistus ruokaputka, työkaluputka
Aiheesta muualla muokkaa
- putka Kielitoimiston sanakirjassa
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
putka (gen. putka, part. putkat)
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (koju) osmik
- (putka) soolaputka, arestikamber; kong
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10