puuhata
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpuːhɑt̪ɑˣ/
- tavutus: puu‧ha‧ta
Etymologia muokkaa
sanan puuha vartalosta puuha- ja suffiksista -ta[1]
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: puuhaaja
Aiheesta muualla muokkaa
- puuhata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.