Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

raaka (9-D) (komparatiivi raaempi, superlatiivi raain) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka ei ole vielä kypsynyt, kypsymätön
  2. kypsentämätön; vaillinaisesti kypsennetty
    Tartarpihvi on raaputettua raakaa lihaa.
  3. jalostamaton
  4. kehittymätön, sivistymätön
  5. julma, toisten oikeuksista tai hyvinvoinnista piittaamaton, arkikielessä brutaali

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈrɑːkɑ]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

puoliraaka, raaka-aine, raakakahvi, raakakakku, raakakivi, raakakopio, raakakuitu, raakakumi, raakakupari, raakakypsytys, raakakäännös, raakalauta, raakamaa, raakamaito, raakamakkara, raakamalmi, raakametalli, raakanahka, raakapakaste, raakapihvi, raakapurje, raakapuu, raakapuuro, raakaraaste, raakarauta, raakaravinto, raakasilkki, raakasokeri, raakasose, raakatislaus, raakavedos, raakavesi, raakaöljy

Aiheesta muualla muokkaa

  • raaka Kielitoimiston sanakirjassa
 
raaka

Substantiivi muokkaa

raaka (9-D)

  1. (merenkulku) purjealuksen mastoon poikittain kiinnitetty pyöröpuu, raakapuu, johon raakapurje kiinnitetään

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrɑːkɑ/, [ˈrɑːkɑ]
  • tavutus: raa‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raaka raa’at
genetiivi raa’an raakojen
(raakain)
partitiivi raakaa raakoja
akkusatiivi raaka;
raa’an
raa’at
sisäpaikallissijat
inessiivi raa’assa raaoissa
elatiivi raa’asta raaoista
illatiivi raakaan raakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi raa’alla raaoilla
ablatiivi raa’alta raaoilta
allatiivi raa’alle raaoille
muut sijamuodot
essiivi raakana raakoina
translatiivi raa’aksi raaoiksi
abessiivi raa’atta raaoitta
instruktiivi raaoin
komitatiivi raakoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo raa’a-
vahva vartalo raaka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • raaka Kielitoimiston sanakirjassa