Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

riittävä (10) (komparatiivi riittävämpi, superlatiivi riittävin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka riittää; tarpeeksi mittava, tarpeet täyttävä
    Riittävä D-vitamiinin saaminen on tärkeää.
    Edellytyksenä tehtävään palkkaamiselle on valituksi tulevan riittävä koulutus.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈriːt̪ːæʋæ/
  • tavutus: riit‧tä‧vä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Verbi muokkaa

riittävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riittää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riittävä riittävät
genetiivi riittävän riittävien
(riittäväin)
partitiivi riittävää riittäviä
akkusatiivi riittävä; riittävän riittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi riittävässä riittävissä
elatiivi riittävästä riittävistä
illatiivi riittävään riittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi riittävällä riittävillä
ablatiivi riittävältä riittäviltä
allatiivi riittävälle riittäville
muut sijamuodot
essiivi riittävänä riittävinä
translatiivi riittäväksi riittäviksi
abessiivi riittävättä riittävittä
instruktiivi riittävin
komitatiivi riittävine