Wikipedia
Katso artikkeli Rikki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Rikki (Alkuaine).

Suomi muokkaa

Adverbi muokkaa

rikki (ei vertailuasteita)

  1. ei toimi tai on hajalla, epäkunnossa
    Auto meni rikki.
    En pääse nyt lähtemään, koska autoni on rikki.
    Ikkuna meni rikki.
    Iho on hiertynyt rikki.

Etymologia muokkaa

i-latiivi samasta kannasta kuin rikkoa ja ehkä rikka[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • rikki Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

Alkuaineet
fosforirikkikloori
PSCl
 
 
Rikkiä

rikki (5-A)

  1. epämetalleihin kuuluva yleinen, mauton ja hajuton, väriltään keltainen alkuaine. Rikin kemiallinen merkki on S.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrikːi/, [ˈrik̟ːi]
  • tavutus: rik‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rikki rikit
genetiivi rikin rikkien
(rikkein)
partitiivi rikkiä rikkejä
akkusatiivi rikki;
rikin
rikit
sisäpaikallissijat
inessiivi rikissä rikeissä
elatiivi rikistä rikeistä
illatiivi rikkiin rikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rikillä rikeillä
ablatiivi rikiltä rikeiltä
allatiivi rikille rikeille
muut sijamuodot
essiivi rikkinä rikkeinä
translatiivi rikiksi rikeiksi
abessiivi rikittä rikeittä
instruktiivi rikein
komitatiivi rikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo riki-
vahva vartalo rikki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Sanalla on vastineita lähisukukielissä. On esitetty, että se on laina keskialasaksan sanasta dreck ’kura yms.’ Murteissa sanalla on myös merkitys ’rähmä’. Sana esiinty ensi kerran Gananderin sanakirjassa 1787.[2]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

rikinhaju, rikinkatku, rikinkeltainen, rikkibakteeri, rikkidioksidi, rikkihappo, rikkihiili, rikkikiisu, rikkioksidi, rikkipesuri, rikkipäästö, rikkirauta, rikkivety

Aiheesta muualla muokkaa

  • rikki Kielitoimiston sanakirjassa

Viro muokkaa

Adverbi muokkaa

rikki

  1. epäkuntoon, rikki
    lift läks rikki; lift on rikkis – hissi meni rikki; hissi on rikki
  2. pilalle
    hea plaan läks rikki – hyvä suunnitelma meni pilalle
    palavaga läheb toit kergesti rikki – helteellä ruoka menee herkästi pilalle / pilaantuu herkästi

Huomautukset muokkaa

  • tarkoittaa käyttökelvottomaan kuntoon, epäkuntoon, vrt. katki

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. rikki.