rinnastuskonjunktio

Suomi muokkaa

rinnastuskonjunktio (3)

(kielitiede) konjunktioiden alalaji, johon kuuluvat sellaiset konjunktiot, jotka muodostavat adversatiivisia, eksplanatiivisia, disjunktiivisia, konklusiivisia tai kopulatiivisia rinnastuksia keskenään samanarvoisten lauseiden tai lauseen jäsenten välillä
Suomen kielen rinnastuskonjunktioita ovat ja, sekä, -kä, sekä-että, eli, tai, joko – tai, vai, mutta, vaan ja sillä.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rinnastuskonjunktio	rinnastuskonjunktiot
genetiivi	rinnastuskonjunktion	rinnastuskonjunktioiden rinnastuskonjunktioitten
partitiivi	rinnastuskonjunktiota	rinnastuskonjunktioita
akkusatiivi	rinnastuskonjunktio; rinnastuskonjunktion	rinnastuskonjunktiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	rinnastuskonjunktiossa	rinnastuskonjunktioissa
elatiivi	rinnastuskonjunktiosta	rinnastuskonjunktioista
illatiivi	rinnastuskonjunktioon	rinnastuskonjunktioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rinnastuskonjunktiolla	rinnastuskonjunktioilla
ablatiivi	rinnastuskonjunktiolta	rinnastuskonjunktioilta
allatiivi	rinnastuskonjunktiolle	rinnastuskonjunktioille
muut sijamuodot
essiivi	rinnastuskonjunktiona	rinnastuskonjunktioina
translatiivi	rinnastuskonjunktioksi	rinnastuskonjunktioiksi
abessiivi	rinnastuskonjunktiotta	rinnastuskonjunktioitta
instruktiivi	–	rinnastuskonjunktioin
komitatiivi	–	rinnastuskonjunktioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rinnastuskonjunktio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

yhdyssana sanoista rinnastus ja konjunktio

1. konjunktioiden alalaji